Ulkomaille Okeroisiin

Okeroista pitkin ja poikin
Etusivu      Taustaa
OKEROISTEN KYLÄKIRJA - ULKOMAILLE OKEROISIIN
 
 
TAUSTAA
 
Okeroisten kylällä on takanaan pitkä kehityshistoria, joskin sotien, nälkävuosien, sairauksien ja tulipalojen turmiollinen vaikutus on rasittanut elämänkulkua monin tavoin. Okeroinen on ollut vielä 1700-luvulla Hollolan suurin kylä. Sittemmin Lahden kaupungin laajentumistarpeet ovat kutistaneet ja hajottaneet sitä jatkuvasti, viimeksi 1933 ja 1956 alueliitosten kautta. Entiselle kyläalueelle ja sen liepeille ovat työntyneet Salpakankaan, Riihelän, Pirttiharjun, Petsamon, Metsäkankaan ja Renkomäen asuinalueet teineen, kaikkine suurine marketteineen ja teollisuuslaitoksineen, joten kylästä on tänä päivänä vain rippeet jäljellä. Lisäksi niitä ihmisiä, jotka menneistä ajoista jotakin muistavat, on kovin vähän. Näistä lähtökohdista virisi ajatus koota yksien kansien väliin saatavilla olevaa niin arkistoiden kuin yksityisten kyläläistenkin muistiin tallentunutta tietoa. Riihelän Buick
 
Kokouksessaan 27.3.2008 Okeroisten kylän yhteisalueiden osakaskunta päätti Irma Willmanin aloitteesta käynnistää Okeroisten kyläkirjahankkeen ja valtuutti hänet vastaamaan hankkeen etenemisestä ja nimeämään toimikunnan. Toimikuntaan ja samalla talkootyöhön mukaan tulivat maanviljelijä Hannu Sipilä, emäntä Anja Nuuttila, erkoissairaanhoitaja, hum.kand. Mari Salonen ja toimitussihteeri, valtiotiet.maist. Laura Visapää. Lisäksi historiaosuuden kirjoittajaksi lupautui fil.maist. Eila Suominen ja taittajaksi sekä avustajaksi tiedottaja Helvi Santio.
 
Vaikka seutu on ollut aikoinaan maatalousvaltainen, on siellä ollut paljon muutakin toimintaa. Varsinkin sodan jälkeen perustettiin yhdistyksiä ja yrityksiä jälleenrakennuksen hengessä, kun Karjalasta Okeroisiin muuttanut väestö toi mukanaan uutta toimintakulttuuria. Viime vuosikymmeninä taas on ollut edessä luopumisen aika. Vaikka maiseman jäännöksiä yritetään vielä säilyttää harvojen viljelijöiden turvin, muilta osin kylä kamppailee olemassaolostaan.
 
Tuhtina kivijalkana kirjassa on Eila Suomisen kylän historiaa kartoittava osio. Lisäksi mukana on runsas joukko eri elämänalueita käsitteleviä kirjoituksia. Lähtökohtana on ollut tuottaa aiempiin asiakirjoihin tallentumatonta, omakohtaista tietoa, jolloin esille tulo on jäänyt kylän nykyisten ja entisten asukkaiden vapaaehtoisen aktiivisuuden varaan. Esimerkiksi kaikkia tiloja ei ole kuvattu systemaattisesti, koska vanhat kantatalot pihapiireineen on esitelty jo parissa varhemmin julkaistussa teoksessa. Kuitenkin katsottiin tarpeelliseksi liittää joukkoon muutama Hollolan kotiseutukirjassa ollut artikkeli.
 
Henkilökohtaisissa muisteluissa näyttäytyvät varsinkin koulu- ja lapsuusajat monenkirjavana kudoksena. Myös monet yhteisöt esittäytyvät kirjamme sivuilla, samoin yritykset. Ei liioin luontoakaan ole unohdettu. Sukujuuriakin on käsitelty joissakin muistelmissa. Kylän asukkaita sitoo toisiinsa monimutkainen sukulaisuussuhteiden verkko, joskin laajempi sukuhistoria odottaa vielä tutkijaansa. Edelleen kuvat tuovat ulottuville mennyttä aikaa niin yksityisten kuin kollektiivienkin kokemana.
 
Kunkin artikkelin tekijä on toiminut omalla vastuullaan. Iso osa kirjoituksista on toimikunnan jäsenten laatimia, mutta portit ovat olleet avoinna kaikille kyläläisille, joista useat ovatkin lähteneet liikkeelle yhteisen asian hyväksi. Kiitos
 
suuriarvoisesta tuesta kuuluukin niille kaikille henkilöille, jotka ovat kirjoittaneet artikkeleita, luovuttaneet valokuvia, pöytäkirjoja ja muita asiapapereita käyttöömme sekä etsineet ja välittäneet tietoja ja muistojaan.
 
Yhteisvoimin kirjasta on pyritty saamaan kylää ja sen asukkaiden elämää monipuolisesti valottava teos. Olemme saaneet lisäksi monilta kirjastoilta ja arkistoilta materiaalia ja ystävällistä avustusta aineistoja etsiessämme. Paljon mainitsemisen arvoista on silti jäänyt toimikuntamme tavoittamattomiin.
 
 
 
www.okeroinen.net - Webmaster - 2010, 2011 - Perttu Willman